ajatuksia · Pilvilinnoja · Petu

Miltä ylläpito on tuntunut?

Nyt kun kaksi kuukautta Petun ylläpitoa (virallista) on kulunut, niin ajattelin vähän kasata omia ajatuksia että miltä se on tuntunut. Vaikka välillä on ollut päiviä, ettei millään jaksaisi mennä tallille ja väsyttäisi ihan hulluna, niin silti sitä sinne haluaa mennä. Vaikkei Petua liikuttaisikaan, niin onhan se ihanaa mennä moikkaamaan omaa kaveria ja rapsutella toinen ihan puhki ja ihan vain harjaillakin. Pääsee päivittäin näkemään, onko kaikki kunnossa ja miten on esimerkiksi juonut yön aikana. Pomon tehdessä joitain viikonloppuja, on ne mun vapaapäiviä myös tallilta mutta silti viikonloppuisin tuntuu että pitäisi käydä katsomassa miten Petu voi, vaikka tiedän että ei sillä hätää ole. Ja jos Petu ei ole liikkunut viikkoon, voin itseäni ”syyttää” sitten kun liikutuksen aika on ja herra on kunnon pommi. 😀
Tämä on ollut mahtava tilaisuus nähdä, mikä mua odottaa muutaman vuoden sisällä, kun se oma olisi tarkoitus ostaa. Vaikka Petu ei ole kuin vain ylläpidossa, on se mulle sama kuin oma olisi – hoidollisesti. Haluan taata sille parhaan hoidon ja jos jokin huolettaa ja vastausta en itse keksi, voin kysyä pomoltani toimintaohjeita ja pohdiskellaan sitten yhdessä. Jos ei muuta, niin ainakin opettaa joka päivä jotain uutta.

dsc01512.jpg
Paras ja persoonallisin ♥

Ylläpito on mulle se oikea muoto, jos ei omistamista tähän lasketa. Vuokraus oli mukavaa, mutta se toi liikaa stressiä arkeen ja monesti vuokrahevosten hinnoitteluissa oli toivomisen varaa. Topista maksoin mielelläni sen mitä oltiin sovittu, kun tasoltaan osaava, ei todellakaan mikään automaatti, tallilla puitteet kunnossa ja sai valmentautua. Ressun kanssa taas hinnoittelu oli pielessä, jos multa kysyttäisiin. Monesti mietin vuokratessani, että mitä itse pyytäisin jos omaa vuokraisin jollekkin niin siinä kohtaa Ressun kanssa oli hinnoittelu vähän siinä ja siinä, mutta se oli Ressun omistajan päätös. Olisinhan voinut sanoa, että pidä hevosesi jos hinta ei olisi miellyttänyt ja se oli oma valinta vuokrata sillä hinnalla, vaikka Nikokin sitä hieman paikoitellen kyseenalaisti. Eniten vuokrauksessa häiritsi tallien välillä ramppaaminen. Opiskellessa tuo näkyi selkeimmin, kun ensin pitkä päivä koululla ja siitä nopealla syömisellä liikuttamaan esimerkiksi Ressu ja sieltä kamalaa kyytiä työtallille hoitmaan muut hevoset. Olin kotona vasta puoli 9 jälkeen ja aamulla olin pahimmillaan klo 8 lähtenyt liikkelle käyden 30 min kotona. Siinä tien päällä kaikki tallikamojen vaihdot sun muut, niin olihan se aikamoinen sirkus.

Mutta pakko todeta, että mulla kävi järkyttävän hyvä tuuri Petun suhteen. Toisaalta sitä ei tuuriksi voi sanoa, kun pomoni kanssa monesti ollaan puhuttu aikaisemmilla talleilla majailtaessa, että olen hiljaisesti etsinyt ylläpitoon hevosta joten jo ehkä silläkin pomo Petua mulle tarjosi. Mutta onneksi tämä on diili, mikä miellyttää kaikkia osapuolia ja tämä on vaan niin mukavaa. 🙂

Petu · Pilvilinnoja · ratsastus · video

Petun liikutuskuulumiset

Tällä viikolla päästiin kunnolla taas liikkumisen makuun, kun sormi pääsi viime viikolla rauhassa paranemaan. Maanantaina ja tiistaina Petu pääsi hölkkäämään liinassa, eilen sai hölkätä irrallaan kentällä. On nyt selvästi ollut vajaan kuukauden jumissa, aamuisin jos on satanut niin tallinomistajat on laittaneet hevoset ilman sadetakkeja ulos, eivät pahemmin säätiedotuksia kyttäile. Mari-muorilla ihan näppärä karva, mutta Petulla kun karvapeitettä ei pahemmin ole ja täällä Keski-Suomessa on ollut pari viikkoa kauheat kaatosateet niin selän löi ihan jumiin. Olen nyt aina liikutusten jälkeen venytellyt Petua, ja selvästi takareidet ja lautaset on jumissa kun aluksi vastustaa venytystä, mutta rentoutuu hetken pidon jälkeen ja oikein tarjoaa jalkaa venytettäväksi. Painellessa kaulan, selän ja takaosan lihaksia tulee selvät reaktiot eli jumeja on. Nyt vain pitäisi joku hieroja soittaa käymään. Saa antaa suosituksia hevoshierojista Keski-Suomesta, jotka käyvät myös Laukaan takapäässä.

Tänään sitten parin viikon tauon jälkeen kapusin selkään ja voi herran jestas vauhtia olisi riittänyt. En vaatinut juuri mitään, lähinnä tunnustelin miltä viikon täysloma ja muutaman päivän kevyet tuntui selkään. Paikoitellen pyöristi selkäänsä, mutta jokin mätti kunnolla. Päätä viskeli ihan jumalattomasti vaikka tuntuma oli todella kevyt niin silti pään viskely jatkui. Voi tietty olla, että ötökät häiritsi paljon mutta kyllä jokin muukin on pielessä. Yleensä jos hevospaarmoja on paljon, Petu lähtee tosissaan juoksemaan alta pois ja monesti yrittää varastaa laukalle kun ei tykkää kyseisistä pörriäisistä sitten yhtään. Tällä kertaa onneksi muistin suihkutella myrkkyä, että sen osalta pahimmat ötökät pysyi poissa, mutta kärpäset ja normipaarmat häiriköi senkin edestä.

Niko oli tyttöjen kanssa mukana tallilla, kun tyttöjen loma on lopuillaan ja sen kyllä huomaa kun molemmat tekevät pahuuksia kotona ”tylsyyttään”. Pyysin Nikoa sitten ottamaan vähän videota, että näkisin oman istunnan tilan ja muutenkin miltä näyttää ulospäin. Video on alkuverkasta otettu ja käynnistä on vain alkukävelyt ja ravissa pelkästään alkuhölkät. Videon ”ulkopuolella” tehtiin enemmän, jolloin Petu rauhoittui ja rentoutui. Tämä on siis ainoastaan alkuhölköttelyä, mutta koko kuvattu 10 min on suoraan puhelimen muistista.

Huomenna taas selästä käsin, saa nähdä kuinka poika kulkee. Yleensä on kevyemmän jakson jälkeen vähän tahmea ja hermoilee herkemmin, mutta jos nyt vaikka päästäisiin tekemään hommia ilman turhia katkoja. Viikonlopun työkuviot on vielä auki, joten todennäköisesti tulee parin päivän vapaat, mutta se nyt ei paljoa haittaa kunhan huomenna treenit menisi nappiin, niin pääsisi Petukin sulattelemaan asioita päässään. 🙂

koira · kuulumisia · kuvapostaus · Lulu · Pilvilinnoja · valokuvaus

Mitä Lululle kuuluu?

Kaikki ulkokuvat otettu 21.7.2017

Lulu on elänyt hieman hiljaiseloa blogin puolella. Osittain siksi, että kasvaa ihan hurjaa vauhtia ja välillä on meno niin vauhdikasta ettei päivityskuviakaan ehdi ottaa kunnolla ajatuksen kanssa. Tosin instagramin puolelle päivittelen muutenkin meidän pikaiset arkijutut, joten se kannattaa laittaa seurantaan. 🙂 Mutta itse asiaan.

IMG_3257
Lulun ja Lumon päikkärihetki, nämä on ihan normaaleja nykyään.
Lululle tulee huomenna 10 kuukautta mittariin ja tähän aikaan on mahtunut todella paljon! Oli ensimmäiset juoksut touko-kesäkuun vaihteessa ja se oli todella rankka vaihe, ei vain meille vaan myös karvakakaralle. Leikkurin alle pääsee onneksi syyskuussa ettei tarvitse toisen kärsiä juoksuista enää, oli sen verran masentunut eikä millään tasolla oma itsensä. Juoksujen aikoihin iski myös mörköikä ja se vasta kauheaa olikin! Kaikelle piti haukkua, mikään ei ollut hyvä ja tututkin ihmiset aiheutti toiselle hirveät kilarit. Kissat on saanut olla vihdoin rauhassa, Lumo ja Lulu jopa leikkivät yhdessä eikä Nöpökään enää niin paljoa urputa Lululle mitä aikaisemmin.

SONY DSC

Ruokailujen suhteen ollaan päästy helpolla ja terrorisointiakaan ei mahdottomasti ole esiintynyt. Ainoastaan tyttöjen puinen junarata (mitäs jättävät lattialle..) on kärsinyt eniten ja muutama pehmolelu sekä nukke on saaneet huutia. Seinät, sohvat, lattialistat ym on säilynyt vahingoittumattomina, onneksi. 🙂 Helppo kakara ollut kaikin puolin.

Koulutus on tähän mennessä ollut yllättävän helppoa. Äidin puolelta tulevat vietit tosin välillä hankaloittaa, kun kaikki linnut näyttää ja odottaa lupaa noutamiseen ja paimentaa mielellään kaikkea ja kaikkia. Oli Lulu tällä viikolla yksi ilta mukana tallilla kun sain tytöt ja Nikon houkuteltua myös ja kyllähän tuo sateliittikorva mielellään paimensi hevosia vaikka oli liinassa varotoimenpiteenä kiinni. Kotona pystyy pitämään pihalla irti, mutta liekaan ”pääsee” jos ei korvat toimi ja on pelkkänä koristeena. Isältä taas periytynyt tosi voimakas vahtivietti ja suojelee mielellään, välillä turhankin hanakasti lenkeillä jos joku päihtynyt henkilö tulee vastaan, mutta nämä tilanteet kun ennakoi ajoissa ja ottaa kontaktin ennen ohittamisia, niin Lulu osaa käyttäytyä ihan mukavasti. 🙂

SONY DSC

Vielähän Lulu kasvaa ja lihaksia puuttuu, mutta kyllä pävittäin huomaa miten paljon penska kasvaa. Ja mulla on kamala pentukuume.. 😀

Pilvilinnoja · video

Tarkennusta kysymyksiin (video)

Viime postauksen kommenttiboksiin tuli kivasti kysymyksiä, joten tallilla yhtäkkiä vain päätin, että teen pienen selostus-postauksen videolle, missä kerron tarkemmin kaikkiin kommentoijien kysymyksiin. Helpompaa selittää, kuin kirjoittaa. 😉

Linkki videoon

Toivottavasti sain selitettyä selkeämmin vastaukset, joita kysyitte viime postauksessa ja jos tulee muitakin kysymyksiä mieleen, niin tiedätte mitä tehdä. 🙂

hevonen · koulutuuppaus · kuulumisia · Petu · Pilvilinnoja · ratsastus

Petun viikon treenikooste

Ajattelinpa tehdä pienen muistelumatkan viime viikkoon Petterin liikunnan suhteen. Olen tätä jo pidemmän aikaa kaavaillut ja toisaalta tulevan viikon treenien suunnittelu tuntuu vieraalta, kun tykkään liikuttaa enemmänkin sen mukaan, miten mulla on aikaa ja minkälaisella fiiliksellä ollaan Petun kanssa liikenteessä. Viime viikolla Petteri liikkui 5 päivänä, kestoiltaan sieltä 20 minuutista melkein tuntiin, riippuen mitä tehtiin ja oliko vapaa välissä.

SONY DSC
Kaikki postauksen kuvat tiistailta. 

Tältä se siis näytti: 

Maanantai oli vapaa.

Tiistai oli kuvauspäivä, käytiin maastossa tutkailemassa jonka jälkeen käytiin pyörähtämässä kevyesti ravit kentällä. Petulla oli virtaa kertynyt vähän turhan paljon, selkäännousu oli aikamoista taiteilua ja ensimmäiset 5 minuutia tapeltiin siitä, että onko pystyyn pomppiminen hyväksyttävää vai ei. Nopeasti onneksi rauhoittui ja kentällä loppuraveissa olikin suht hyvä, hetkittäisiä jännityskohtauksia lukuunottamatta.

SONY DSC

Keskiviikkona Petu pääsi hölkkäämään kevyesti liinassa. Askellajit otettiin läpi pitkällä kaulalla ja ihmeen rennosti liikkui, vaikka edellisenä päivänä oltiin jäykkänä kuin rautakanki.

Torstai oli liikkumisen suhteen viikon pisin päivä. Selästä käsin otettiin kunnolla jumppaa hakien rauhallisuutta ja ennen kaikkea tasaisuutta. Käynnissä oli tasaisempi, kun ravissa oli todella tahmea. Rentouden löytymisen myötä otettiin ensimmäiset laukannostot, mutta Petteri oli tässä vaiheessa jo niin väsynyt, että nostot oli huonoja ja mielellään lähti kiihyttämään ravissa kuin olisi laukannut. Lopeteltiin kevyen ravailun jälkeen ja otettiin pitkät loppukäynnit.

Perjantai juoksutuspäivä sivuohjilla. Mukaan hommiin otettiin pari ravipuomia, joita yliteltiin alkuun ilman sivareita tutustumismielessä ja alkuverkkojen jälkeen ohjien kanssa. Selvästi oli uudempi juttu, alkuun meinasi vältellä todella paljon puomeja ja jouduin aika paljon ohjaamaan puomeille. Alun ihmettelyn jälkeen Petu jopa lähti imemään puomeille ja lievää kuumumistakin oli havaittavissa. 🙂 Ennen lopettamista treenailtiin myös ravi-laukkasiirtymisiä joiden jälkeen loppukäynnit. Pojalle tuli järkyttävä hiki, mutta olipahan hyvää aivojumppaa. 😉

Lauantai oli vapaa omien kiireiden vuoksi.

SONY DSC

Sunnuntai pyhitettiin perusjutuille. Tällä kertaa otin varuiksi raipan mukaan, jotta saisin heräteltyä takajalkoja paremmin ja samalla tehostettua pohkeiden merkitystä. Petu on todella hidas pohkeelle, ellei sitten ole pitänyt montaa vapaata putkeen jolloin ei tarvitse kuin ajatella pohjetta niin lähtee kuin raketti. Raipasta oli paljon hyötyä, etenkin kylkien herättelyssä. Jos ei reagoinut pohkeeseen, niin pieni hipaisu raipalla niin heräsi pyyntöihin. Yhden raipalla hipaisun jälkeen ei tarvinnut kuin kevyesti antaa pohkeita, niin liikkui ja teki mitä pyydettiin. Taivuttelutkin onnistui paljon paremmin, kun ei kyljet ollut terästä vaan reagoi helpommin. Täytyy siis raippakuureja ottaa enemmän mukaan, ehkä sieltä se oivallus tulee Petulle, mitä pitää milloinkin tehdä. Laukkoja otettiin ennen lopettelua myös, mutta tällä kertaa ohjaustehostin ei toiminut lainkaan ja Petu lähti todella reilusti kaatumaan sisälavan päälle. Rutiinia rutiinia.

Mitäs mieltä olette tälläisestä postauksesta, sana on vapaa! Toiveitakin saa laittaa. 🙂

ajatuksia · juoksuttaminen · Petu · Pilvilinnoja · ratsastus

Kaikki lähtee luottamuksesta

Maastakäsittely on liikutusmuoto, josta tykkään erityisen paljon. Siinä saa luotua luottamustasoa vahvemmaksi hevosen kanssa, näet kuinka se ponski liikkuu ja erityisesti se on vaihtelua liikunnallisesti hevoselle. Mikin ja Ressun aiheuttamat jännitystilat on olleet todella vaikeita selättää – kun se pelko tulee, niin siitä ei niin helposti pääse irti vaikka haluaisi. Sitä alkaa odottamaan ja jännittämään, että milloin se alla oleva hevonen säikähtää ja ottaa ritolat.  Jatka lukemista ”Kaikki lähtee luottamuksesta”

kimppahevonen · kuulumisia · näyttelyt · Oliveri · Pilvilinnoja · raviurheilu · valokuvaus

Tamma- ja varsanäyttelyt, Jämsä 13.5.2017

Vuoden takaiset Mikkelin näyttelyt

Lauantaina oli tosissaan Oliverilla kevät näyttelyt Jämsässä. Samallahan pidettiin myös kimpan vuosikokous ja siirrettiin näyttelyiden jälkeen pikkupoika siirtyi uuteen talliin, jossa pääsee kokemaan paljon uusia asioita ja toivon mukaan nousee sinne huipulle. Ainakin kimpan vetäjän mukaan tulevalla valmentajalla sekä Oliverilla oli kemiat kohdanneet ja mitä tuohon valmentajaan olen entuudestään tutustunut haastattelujen ja muiden perusteella, vaikuttaa oikein hyvältä tyypiltä ja hevoslähtöiseltä, joka ymmärtää Oliverin kaltaista nuorta. 🙂 Toisaalta hyvä, että Oliveri jäänyt Jämsään kun näki vähän tallihenkilökuntaa ja toiminta ei ainakaan minua kauheasti miellyttänyt, mutta jokaisella tapansa.

SONY DSC

Jatka lukemista ”Tamma- ja varsanäyttelyt, Jämsä 13.5.2017”

kuulumisia · Petu · Pilvilinnoja · tallivuoro

Kiitollinen

Tässä reilun 4 vuoden aikana mitä oon noita tallivuoroja tehnyt, oon niin kiitollinen. Kiitollinen siitä kokemuksen määrästä, tietotaidon lisääntymisestä ym. Melkein voisi sanoa, että oon jo haka jännevaivojen hoidossa ja sormi ei mene suuhun. Tästä kaikesta täytyy kiittää mahtavaa pomoani, hän on kultaakin kalliimpi, josta on tullut mulle erittäin läheinen ihminen tässä vuosien saatossa. Tilanteet kummiskin muuttuu itse kullakin ja se on elämää. Pomoni on kiinni muissa projekteissa, mitkä on hänen leipätyönsä ja nyt kun asioista voi puhua jo julkisesti, niin voin asiasta täälläkin sanoa. Petterin liikutuskuviot muuttuu siten, että Petu tulee mulle ylläpitoon! Mä olen niin äärettömän kiitollinen mun pomolle ja tämä vetää nöyräksi, kun joku luottaa niin paljon mun taitoihin ja tapoihin hoitaa hevosia ja tallia. Petun kanssa jäädään tuolle nykyiselle tallille ainakin toistaiseksi ja tämä tarkoittaa että hoidan kaksi hevosta ja niiden tarpeet joka päivä, eli teen yksin tuolla nyt ne hommat, mitkä pomoni kanssa ollaan jaettu puoliksi. Huh, tulee hektiset ajat, mutta olen niin onnellinen. ❤️

FullSizeRender
Punaisen paholaisen kanssa treenit jatkuu nousujohteisesti, tämä on mahtavaa!

Ylläpito alkaa virallisesti 1.6.2017 ja jatkuu näillä näkymin nyt syksyyn. Jatko selviää syksyllä, miten edetään mutta onhan tämä ihan huisia! Tämän olen tiennyt jo parisen kuukautta ja postaus tiedon tullessa sekä mun myönteisen päätöksen myötä kirjoitettu valmiiksi silloin, mutta nyt kun kaikki on virallista niin voin tämän postauksen julkistaa.

IMG_3171

äitiys · kuulumisia · Pilvilinnoja · tallivuoro · video

My day -video

Blogin historian ensimmäinen videomuodossa tehty päiväkooste. Ehdin ihme kyllä sen saamaan tänne linkattua tämän vuorokauden aikana, vaikka tiukille meni. Toivottavasti pidätte, laitelkaa palautetta ja toiveita jos on jatkoa ajatellen. 🙂

Linkki videoon

Tarkoitus olisi tehdä viimeistään ensi viikon aikana Lulun kasvusta koostetta, saa nähdä miten se toteutetaan kun on vielä suunnitteluvaiheessa. 🙂

hevonen · kuulumisia · Petu · Pilvilinnoja · ratsastus

Ratsastus rintamalta kuulumisia

Jos vaikka nyt saisin ajatukseni jäsennettyä tämän viikon osalta jotenkin fiksusti. Liikutan siis pomoni hevosta, vakituisesti työpäivinä ja tällä viikolla liikutuspäivät osuivat tiistaille, keskiviikolle sekä lauantaille. Tiistaina oli todella huono keli, satoi vettä ja oli tuulinen, joten päästin Nikon tuskistaan ja annoin kameralle vielä armon aikaa ennen uuden hankintaa, joten päätin käydä vain juoksuttamassa Petun. Virtaa herralla oli kuin pienessä kylässä ja totesinkin siinä mielessäni, että ehkä oli ihan fiksu veto laittaa liinan päähän kuin kivuta yksikseen selkään tuon jalan ollessa vielä kipeä. Maastakäsin myös näki hyvin Petun liikettä ja suhtautumista erilaisiin tilanteisiin – esimerkiksi voimanpuute näkyi selvästi kipittämisellä ja vauhdin lisäämisellä, mikä ei huonolla pohjalla ole mikään parhain vaihtoehto. Laukka vaatii voimaa ja paljon mutta oli Petun liikettä mukava katsoa. Ei uskoisi todellakaan, että on ravihevoseksi alunperin ajateltu – kantaa itseään tosi mallikkaasti.

Keskiviikkona oli keli vähän parempi ja nakitin Nikon kameramieheksi. Kentän kunto oli huono edelleen, joten oli käynti ja- ravipainoitteinen liikutuspäivä. Petulla ei meinaa riittää malttia alkukäynteihin, joten käveltiin ja paljon. Petu ei väistä, ainakaan helpolla joten siinä oli paikoittain miettimistä, mitä tehtäviä teetättäisi mutta kyllä sieltä paikoittain jotain väistön kaltaisia vauva-askeleita tuli. Ravissa tuli ihan hyviä pätkiä, mutta välillä ratista katosi tehostimet jolloin pakka levisi käsiin ja herra lähti seilailemaan, etenkin kulmissa. Tykkään yleensä taivuttaa reilusti kulmiin pohkeilla, mutta hidas pohkeelle ja ratin hukkaava hevonen on vielä paikoitellen mulle vähän vieras, joten otettiin ravia suorilla urilla ja kulmissa pyrin pitämään hevosen suorassa ja menemään minne kuski sanoo.

Tässä esimerkiksi Petu on lähtenyt karkailemaan vähän uralta.

Pääpiirteittäin kaikki meni toiseksi selässä käsin kerraksi hyvin. Nappulat tosissaan hukassa ja pahasti, mutta onneksi tässä päästään yhteisymmärrykseen pikkuhiljaa. Kunhan kelit ja kentän kunto paranee, aletaan ottamaa laukkaa mukaan.

Mutta siihen kuvaan, mistä vihjailin fb:n puolella. Se on tuossa alapuolella. Kuvaa katsoin pitkään ja mietin, mikä tuossa oikein vetää puoleensa. Kysyin Nikoltakin, että mikä tuossa on, niin hän sitten kysyi ettenkö muka huomaa? Joo, olkapäät tönöttää eteenpäin ja ranteet voisi olla himpan ylempänä mutta sitten sen hoksasin – se on tuo istunta! Huomaa kyllä, että oikeanlainen ja etenkin kokoinen satula tekee ihmeitä. Yläkroppa petti muutaman kerran, mutta lantio oli ja pysyi paikoillaan eikä jalat valunut kohti lapoja, mitä on muiden hevosten kanssa käynyt.


Saa nähdä, mitä keksitään huomenna lauantaina. Mulla olisi aamu- ja iltatalli, mutta siivoan jo aamulla. Ehkä sitä ratsastaa tai sitten liinaan, riippuen täysin onko nämä pari lämmintä päivää vaikuttanut kenttään.

Miltä vaikuttaa, haluatteko tietää jotain enemmän? 🙂